Inanna. Isis. Hera. Juno. Afrodite. Venus. Hestia. Artemis. Naisen jumalallisuus. Feminiini voima. Tässä ajassa se tuntuu tulevan vastaan kaikkialta, minne katsonkin. Kaikista eniten se kuitenkin tuntuu tulevan sisältäni, ihmeellisillä tavoilla, ihmeellisissä muodoissa.
Halusin lähteä tutkimaan kreikkalaista jumalatartarustoa ja sain mahdollisuuden laskeutua Egeanmeren saaristoon kuukaudeksi. Sain kokea konkreettisesti, patsaiden ja palvontapaikkojen äärellä, kuinka nainen on tunnistettu ja tunnustettu jumalalliseksi, alkuvoiman lähteeksi. Kulttuuri on ollut matriarkaalinen, ja naisen todellinen olemus on ymmärretty ja sitä on kunnioitettu.
Nyt olemme eläneet ainakin viimeiset parituhatta vuotta patriarkaalisen kulttuurin aikaa, jossa miehinen ja maskuliininen voima on ollut ensisijainen ja oikeastaan peitonnut alleen feminiinin. Koen – ja kanssani moni nainen, varmasti mieskin – että tuo asetelma muuttuu nyt. Herkkyys, hiljainen ja samalla valtava feminiini voima alkaa avautumaan meissä, kun ymmärrämme paremmin omaa olemustamme. Sama feminiini on läsnä ympärillämme luonnossa.
Meri, joka ympäröi minua Kreikassa, otti vastaan avosylin, näyttäen samalla kaikki puolensa. Hellivä, pehmeä, viileä vesi ihollani, toisessa hetkessä valtava, alleen hukuttava aallokko, sade, tuuli ja myrsky. Meri on yhtä aikaa kuin valtava äidin kohtu ja raivoava, armoton ja kaiken nielevä kaikkeus.
Olen mykistynyt siitä ihmeellisyydestä, jota me naisina sisällämme kannamme: tuota luonnon alkuvoimaa ja valtavaa äidinrakkautta. Kaikki muinaiset jumalattaret kertovat meille meistä itsestämme, kaikista naiseuden ja feminiinin puolista sisällämme. Samaan aikaan meissä asuvat viaton ja puhdas neito, lämmin ja huolehtiva äiti, vapaa, villi ja seksuaalinen lumoojatar, älykäs, rauhallinen ja vakaa johtaja, kaiken nähnyt ja kokenut viisas ja mystinen vanha nainen.
Nämä kaikki puolet saavat tulla esiin nyt, niin koen, niitä on aika katsoa ja integroida ne itseemme, vaikka meitä tai ympäröivää yhteisöä kuinka pelottaisi. Näiden puoliemme kautta meillä on yhteys kaikkeuteen, omaan korkeampaan itseemme ja sisäiseen ohjaukseemme. Samalla meillä on yhteys toisiimme, ja pääsemme hoitamaan ja parantamaan sitä haavaa, joka meihin on syntynyt, kun väliimme on lyöty kiilaa patriarkaalisessa kulttuurissa.
Olemme kaikki siskoja keskenämme, meitä yhdistää naiseuden voima. Kun löydämme tasapainon oman feminiinin ja maskuliinin puolemme kanssa, voimme myös kohdata ja päästää irti vihan tunteistamme maskuliinia kohtaan. Sitä kautta alkaa tervehtymään myös suhteemme elämämme miehiin ja maskuliiniin yhteisössä.
Kaikkien meidän sisältämme löytyy jumalatar, joka on yhtä aikaa viaton, herkkä ja haavoittuva, valtavan viisas ja voimakas.
Haluatko lähteä matkalle yhdessä muiden naisten kanssa vapauttamaan voimaa itsessäsi? Sydämellisesti tervetuloa. Katso lisää Ajankohtaista -osiosta.
